Puheenjohtajan palsta

Puheeni Turku-pride puistojulhassa 30.8. 2025

Hei kaikki ihanat Turku Priden puistojuhlan osallistujat.

Puhun teille seksuaali-ja sukupuolivähemmistöön kuuluvana sateenkaariseniorina, Sateenkaariseniorit ry:n puheenjohtajana.

Millainen on seksuaali-ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien tulevaisuus?

Me sateenkaariseniorit katsomme usein menneisyyteen. Monella on muistissa raskaat elämänvaiheet rikos- ja sairausluokitukseíneen, koettu syrjintä, väkivalta ja kaapissaolo. Tulevaisuuteen katsoessamme osa meistä näkee jo palvelutalon, ryhmäkodin tai ympärivuorokautisen hoivan.

Mitä te nuoremmat näette? Mitä me ikääntyneet annamme teille jotta teidän tulevaisuutenne olisi valoisampi ja yhdenvertaisuus toteutuisi?

Maailman tilanne ei ole vuosiin ollut näin ahdistava ja pelottava. Eri puolilta Eurooppaa kuullaan sateenkaarioikeuksien rajoittamisesta ja valtameren toisella puolella ollaan suuntaamassa lähes vainojen tasolle. Erityisesti transihmisten, niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin oikeuksien kaventuminen on huolestuttanut minua.

Oma maamme on vielä jonkinlainen turvasatama meille vähemmistöön kuuluville. Tällaiseen tulokseen tulin kun kuuntelin trans- ja ei-binäärien etätapaamisessa Ugandassa ja Yhdysvalloissa asuvien puheenvuoroja.

Miten saamme tulevaisuuteen katsoessamme sellaisen näkymän joka toisi meille eri-ikäisille sateenkaarivähemmistöön kuuluville toivoa ja uskoa paremmasta yhteiskunnasta?

Uskon, että sateenkaaritietouden lisääminen/levittäminen on yksi keino. Tiedon jakaminen on tietenkin haastavaa jos kuulija vastustaa aktiivisesti oikean tiedon kertojaa. Yksi keino on lisätä eri alojen koulutuksiin lisää sateenkaaritietoutta. Ensimmäisinä tulevat mieleen sosiaali- ja terveysalan koulutus, opetus- ja varhaiskasvatusala.

Vihapuhe on lisääntynyt ja sen torjumiseen on löydyttävä keinoja. Toisaalla esimerkiksi Helsingin kaupunki on osoittanut aktiivista liittolaisuutta mm Sateenkaariseniorit ry:n kanssa. Myös muissa kaupengeissa sateenkaariväki otetaan huomioon toiminnassa.

Toisinaan tuntuu, että ihmisten asenteet ovat muuttuneen huonompaan suuntaan. Lainsäädäntöä ei saa heikentää vaan sen pitää turvata kaikille n päätapahtumassavähemmistöille yhdenvertainen kohtelu.

Yhteistyö Suomessa ja koko Euroopan tasolla on tärkeää.

Sateenkaarivähemmistö ei ole mikään samanmielisten yhteisö. Olemme yksilöitä omine mielipiteinemme ja ominaisuuksinemme. Yhteistyön pitää silti olla se voimavara jolla toimimme Suomessa emmekä unohda muiden maiden sateenkaarivähemmistöä.

Katse tulevaisuuteen ei ei tarkoita unohtamista. Se tarkoittaa muistamista ja sen ymmärtämistä, että kaikki mitä saavutamme, saavutamme yhdessä. Meidän on rakennettava silta sukupolvien välille ja kuunneltava ja opittava toisiltamme. Meillä on yhteinen velvollisuus rakentaa tulevaisuutta jossa jokainen saa olla oma itsensä ilman pelkoa.

Tänään me juhlimme. Jokainen hetki tässä juhlassa on askel kohti maailmaa, jossa kukaan ei jää yksin.

Hyvää puistojuhlaa kaikille!

Puheenjohtajan kesä

Kolmen kaupungin Pride ja muita tapahtumia

Kesän tapahtumat alkoivat jo toukokuun lopussa, kun Vanhustyön Keskusliitto järjesti Oulussa Sateenkaarisenioreille suunnatun tilaisuuden. Oli mukavaa tavata paikallisia senioreita. Ylivieskaankin oli suunniteltu matalan kynnyksen tilaisuus mutta osallistujia ei valitettavasti ollut riittävästi. Viikonloppuna sain myös juhlittua oman Riemuylioppilasjuhlani. 

Etukäteen mietin mikä on luokkakaverien suhtautuminen kun ”me Tipalan tytöt” joukkoon tulee muunsukupuolinen transmaskuliini. En joutunut selittelemään eikä minkäänlaista epäasiallista kommenttia kuulunut.

Kesäkuun aikana meidän perheessä tapahtui paljon: häät, hautajaiset ja rippijuhlat. Kuun lopussa juhlimme Helsinki Pride-viikkoa. Senioreilla oli riittävästi ohjelmaa. Omia suosikkejani oli Kontulan seniorikeskuksen uintivuoro transihmisille ja Kinaporin hauska tapahtuma jossa esiintyivät Madam IsaDora ja Maimu Brushwood. Puistojuhlaan kuljettiin sateenkaariratikalla ja Tuk-tuk sähköautoilla. Muutama taisi kävelläkin. Sateinen sää vaimensi jonkinverran juhlintaa.

Heinäkuussa pääsimme Ipa-puolison kanssa Zurichiin kristittyjen trans- ja ei-bin ihmisten kokoontumiseen. Tunsimme olevamme omien joukossa. Keskustelu oli mielenkiintoista mutta surullista oli kuunnella vaikeuksista joita Euroopan maissa asuvat kohtaavat. 

Elokuussa oli vuorossa Oulun ja Turun Pride ja Nurmijärvelläkin palvelukeskuksessa pienimuotoinen sateenkaariseniori tilaisuus. 

Oulussa ipa ennätti Sateenkaarimessuun, osallistuimme paneelikeskusteluun, kulkueeseen sekä puistojuhlaan. Kulkueeseen ja puistojuhlaan osallistui noin 6000 henkeä Kulkue oli hyvin värikäs ja äänekäs ja Kuusisaari täyttyi juhlijoista

Turussa ohjelmaa oli runsaasti ja sielläkin olin mukana paneelikeskustelussa. Pridemarssilla oli yli 4000 osallistujaa ja puistojuhlaa vietettiin Puolalanpuistossa. Sain kunnian puhua puistojuhlassa. Teemana oli ”Katse tulevaisuuteen”. 

Puheessani Turussa sanoin, "Katse tulevaisuuteen ei tarkoita unohtamista. Se tarkoittaa muistamista ja sen ymmärtämistä, että kaikki mitä saavutamme, saavutamme yhdessä. Meidän on rakennettava silta sukupolvien välille ja kuunneltava ja opittava toisiltamme. Meillä on yhteinen velvollisuus rakentaa tulevaisuutta jossa jokainen saa olla oma itsensä ilman pelkoa."

Tästä aloitetaan syyskausi.

Kuisma Savisalo

Sateenkaariseniorit ry:n puheenjohtaja

Uuden puheenjohtajan henkilökuva

Kun, syyskokouksessa tulin valituksi Sateenkaariseniorit ry:n puheenjohtajaksi, tunsin suurta iloa. Sateenkaarisenioreiden toiminta on minulle tuttua vuodesta 2017 alkaen, ja olen kokenut tämän toiminnan mielekkäänä ja kiinnostavana.

Puheenjohtajuuden lisäksi olen ryhmänohjaaja Kinaporin lähiryhmässä ja Senioriitat etäryhmässä. Vapaaehtoistyö on minulle tärkeää, ja toimin Setan ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen kokemuskouluttajana ja ryhmänohjaajana. Pääkaupungin turvakoti ry:ssä olen vertaiskeskustelija ja kokemusasiantuntija. Harrastuksiini kuulu musiikki. Soitan aktiivisesti Collegium ry:n Seniorien Barokkipajassa cembaloa ja opetan vielä muutamaa piano-oppilasta.

Elämä on ollut jatkuvaa muutosta. Olen joskus kirjoittanut tekstin nimeltään ”Tytöstä muunsukupuoliseksi transmaskuliiniksi”. Se on kertomus aviovaimosta, viiden lapsen äidistä, mummista josta hyvin myöhäisellä iällä tuli rohkea ja itsevarma transmaskuliini. 

Tämän muutoksen myötä olen löytänyt ihanan aviopuolison (ja lisää lapsia) ja paljon uusia ystäviä. Kokemuksia joilla on ollut suuri merkitys, on tullut useita: MCC Network Gatherings, European Forum for LGBTQI+ Christian groups konferenssit, Taidetta Sateenkaarisenioreille, Sirkus Magentan toimiminta sateenkaariseniorien ryhmissä. Lista jatkuisi mutta nämä riittänevät tähän kertomukseen.

Eläkeläisenä olen siis kiireinen kuten moni muukin aktiivinen harrastaja, ja näin aion jatkaa mahdollisuuksien mukaan.

Kuisma Savisalo,

Sateenkaariseniorit ry